Ryytimaan luomuliha valikoima on nyt parhaimmillaan:
tarjolla kotimaista luomupossua (jauhelihaa, sisä- ja ulkofilettä) ja kotimaista luomukaritsaa (jauhelihaa ja sisä- ja ulkofilettä) – lisäksi meiltä löytyy Kimmo Nikkon kukkoa ja luomukanaa. On meillä jopa kotimaista luomu hanheakin – kokonaisena sekin – vaihtoehto joulukalkkunalle?
Miksi sitten ostaa luomulihaa?
Luomu tekee hyvää niin kropalle, mielelle kuin luonnollekin!
Luomu eli luonnonmukainen tuotanto merkitsee sitä, että ruoka tuotetaan luonnonmukaisin menetelmin ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita.
Eläimille luomu merkitsee sitä, että ne voivat elää lajilleen tyypillisellä tavalla. Ne ruokitaan luomurehulla, niillä on tilaa liikkua vapaasti, ne pääsevät ulos ja voivat hoitaa jälkeläisiään lajinsa mukaisella tavalla.
Luomupossumme ja karitsa tulee Vesa ja Katja Luhtalan luomutilalta, joka sijaitsee Ilmajoen Pojanluomalla Etelä-Pohjanmaalla. He ovat Ilmajoen Makkaramestarit Oy:ssä myös pääomistajat. Tilalla on luomuviljeltyä peltoa n. 102 ha sekä metsää n. 9 ha. Tilan peltoja viljellään luonnonmukaisesti nurmi ja/tai palkokasvikiertoa noudattaen. Tällä hetkellä viljelyksessä on ohraa, kauraa, sekaviljaa, hernettä sekä apilanurmea.
Tilan konekantaa on kehitetty luomuviljelyä ajatellen. Tilalla on kolme traktoria, leikkuupuimuri, normaalit peltoviljelykoneet sekä erityisesti luomuviljelyyn tarkoitettu 6 m:n Hatzenbichler-rikkaäes, joka on kovassa käytössä kesäaikaan.
Biologinen typensidonta on tärkeää luomuviljelyssä, joten palkokasveja ja apilaa on paljon viljelykierrossa.
Tilalla on vuonna 1990 rakennettu emakkosikala sekä 2002 laajennettu lihasikala/joutilaspuoli. Emakkoja pidetään n. 35–40 kpl, lihasiat kasvatetaan itse. Emakot porsivat ns. vapaaporsituskarsinassa, jossa ne pääsevät kääntymään ja toteuttamaan luontaista pesänrakennusviettiään. Olkea käytetään todella paljon, mm. emmakkojen ja porsaiden olkipedeissä. Lihasiat ja joutilaat (=emakot ilman porsaita tiineyskaudella) ovat ns. kestokuivikepihatossa, jossa viikoittain lisätään silputtua olkea karsinaan. Pihatto tyhjätään ainoastaan keväällä ja myöhään syksyllä. Lanta ”palaa” sikojen alla ja samalla lämmittää hallin talvisin. Virtsaa ei tarvitse johtaa mihinkään, vaan se imeytyy kuivikepohjaan. Tyhjäyksen jälkeen pohjalle laitetaan n. 10 cm kerros turvetta, jonka jälkeen turvetta ei enää käytetä.
Tilan siat ovat 3–4 rodun risteytyksiä ja niillä on paljon ns. lihaksensisäistä rasvaa, joka tuo lihaan mureutta ja maukkautta.
Tilaa sioilla on kaksinkertaisesti tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Varsinkin ulkoilualue on suuri.
Lihasiat ja joutilaat emakot pääsevät kesäkautena ulkoilemaan jaloittelutarhaan, jossa ne todella nauttivat olostaan. Yleensä ulkoilu alkaa huhtikuun viimeisinä päivinä ja kestää jopa lokakuun puoleen väliin saakka riippuen säistä.
Luomusiat syövät pääasiassa luomuohraa, luomuvehnää ja luomukauraa, jota täydennetään rypsipuristeella ja/tai herne- ja härkäpavulla, vitamiineilla ja kivennäisillä. Pikkupossut ja imettävät emakot saavat lisäksi kalajauhoa valkuaistäydennyksenä. Mitään teollisia rehuja ei käytetä. Olkea siat saavat vapaasti ja lisäksi emakot saavat säilörehua.
Karjuporsaita ei Luhtalan tilalla kuohita (=kivesten poisto) OLLENKAAN, vaan karjulihasiat teurastetaan alle 80-kiloisina, jolloin karjunhajua ei vielä muodostu lihaan.
Luhtalan tila ensimmäisiä, jotka eivät kuohitse karjuporsaita. Tiesitkö, että ko. toimenpide tehdään normaalista puuduttamatta porsasta!? He eivät myöskään leikkaa tai hio hampaita, vaan sika saa kasvaa sellaisena kuin on syntynyt.
Porsaat saavat olla emonsa kanssa n. 8–10 viikkoa, kun vastaavasti tavanomaisessa tuotannossa kyseinen aika on vain 4–5 viikkoa.
Emakot tiineytetään pääsääntöisesti omilla karjuillamme, joita on laumassa 3–4 kpl.
Usein ihmetellään luomulihan kalleutta tavanomaiseen verrattuna, mutta kun ynnää kaikki tuotantokustannuksia nostavat tekijät yhteen, niin lopputulos on huomattavasti suurempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Pidempi porsimisväli, korkeammat rakennuskustannukset per sikapaikka, kalliimmat rehut ja tavanomaiseen tuotantoon verrattuna heikompi kasvunopeus nostavat hintaa. Vaakakupin toisella puolella on taas parempi lihan laatu, paremmat ja tilavammat elinolosuhteet, vähemmän kivuliaat toimenpiteet (esim. kuohinta), vähemmän myrkkyjäämiä lihassa, luonnon ekologinen tasapainoisuus jne.
Tila on viime vuodet laajentanut voimakkaasti luomulammas (karitsanliha) tuotantoa, ja katras koko lähentelee jo 1000 eläimen rajaa. Luomulampaatsyövät apilapitoista laidunta kesäkauden n. 6 kk ajan, ja talviaikaan ne saavat apilapitoista pyöröpaalisäilörehua päärehunaan.
Lammasrotuina on suomenlammas ja texel sekä näiden risteytykset.
EIKÖ TÄSSÄ JO MUUTAMA SYY MIKSI LUOMULIHAA….